Albaanien ystävällisyys
Albaniasta usein puhutaan Euroopan takapajulana. Sen syvälle yhteiskuntaan pesiytynyt korruptio tai huumeliigojen valtaamat kokonaiset kylät ovat teemoja, joista kuulee usein julkisuudessa.
Kuitenkin siellä vierailleet matkailijat kertovat kokonaan toisenlaista tarinaa albaanien ylitsevuotavasta ystävällisyydestä sekä avuliaisuudesta. Siitä miten yölläkin uskaltaa kulkea yksin kaupungin katuja pelkäämättä esim. ryöstelyä. Albaniassa sinulla on Euroopan pienimpiä mahdollisuuksia tulla ryöstetyksi!! Katso linkki
Olen tähän koonnut muutamia matkailijoiden kertomuksia ja kokemuksia siitä, kuinka he ovat kokeneet albaanien hyväntahtoisuuden.
Viime vuoden huhtikuun reissulta palautui mieleen positiivisesti yllättänyt tapahtuma Tiranan lentokentältä.
Olimme juuri laskeutuneet ja saaneet matkatavaramme. Kävimme kentällä olevassa pienessä kaupassa ostamassa hieman eväitä ja menimme ulos niistä nauttimaan. Istuimme kaikessa rauhassa nauttien loman alusta ja tuumasimme, että olemme lomalla eikä meillä ole kiire minnekään.
Mietimme, että mistähän se bussi Tiranaan lähtee – no, sen ehdimme katsomaan sitten kun olemme lähdössä. Sanoin vielä vaimolleni, ettei haittaa vaikka menisi tunti odotellessa bussin lähtöaikaa.
Kuljettaja nappasi puhelimen ja soitti jonnekin… sitten viittilöi meitä nopeasti seuraamaan häntä. Juoksujalkaa menimme vieressä olevien rakennusten välistä kohti alueen reunalla kulkevaa tietä.
Kadulle oli juuri pysähtynyt bussi, josta nousi mies ja juoksi bussin taakse liikennettä ohjaamaan …. me katsoimme hölmönä…meitä opastanut mies viittilöi bussin suuntaan ja me laitoimme juoksuksi. Nousimme bussiin, maksoimme matkan ja istuimme paikoillemme. Ihmettelimme tapahtunutta.
We have recently bought a lovely apartment in riverview area. Today the appartment manager and his son took us out to sort out the WiFi and electric. Took us to buy essentials pots, cutlery, kettle etc. Then took us to an electrical shop to get tv, washing machine. Because the shop wanted to charge us £20 for delivering they didn’t want us to pay that so packed it all in to the car themselves.
Next because the shower needed sorting they took us to a shop that sold shower units, and the guy came the same day put in the new pipes and fitted our washing machine. Plus in the meantime we realised the TV would be better on a wall bracket so he drove us back to electrics shop to explain in Albanian what was needed and we got exactly what was needed.
The plumber then helped us fix the bracket to the wall!! After all the help we wanted to give some money as a way of thanking them for everything they have done.
And we near enough had to force them to take it. Being English it is very hard to get how friendly and helpful the Albanian people are. We are going to love living here.
Chris Knight
Olin mieheni kanssa vajaa kaksi viikkoa Sarandrassa. Nyt Tiranassa ensi yön ja aamulla alkaa kotimatka kohti Suomea. Meillä on hyvä ystävä, Suomesta, asunut Sarandrassa pian neljä vuotta. Kutsuimme hänet viimeisenä päivänämme katsomaan hotellihuoneistoamme. Ystävämme oli väsynyt kun teimme lähtöä hänen kotiinsa. Pyysimme että hotellin henkilökunta soittaisi meille taksin. Eikä mitä. Mies sanoi että ”minä vien teidät omalla autollani, ilman muuta.” Eikä suostunut ottamaan mitään maksua vastaan. Tämä jätti kyllä lähtemättömän vaikutuksen. Ensi kesänä uudestaan Sarandraan. 👍☀️
Marjo Anström
Kymmenen vuotta olemme käyneet Albaniassa. Yleensä kerran vuodessa kuukauden verran, joskus kaksikin kertaa vuodessa. Näillä reissuillamme olemme saaneet oppia tuntemaan albaanien ystävällisyyden. Hyvänä esimerkkinä tästä on kerta, jolloin asuimme Bistrica Beachin yläpuolella. Asuintalomme alapuolella oli hotelli, joka huolehti rannan aurinkopeteistä. Tinkasimme kuukauden hinnan ja hotellin ”talkkari” raahasi rannalle pedit ja varjon joka päiväksi, vaikka emme olleet paikallakaan. Lomailemme aina sesongin ulkopuolella, joten ranta oli jo muuten tyhjä.
Meillä oli tapana lähteä Ksamilista tulevalla bussilla keskustaan klo 15. Samalla bussilla kulki myös tämä talkkari. Kerran kun olisimme maksaa kyytimme, rahastaja sanoi, että matkamme oli jo maksettu ja vinkkasi talkkarin suuntaan. Tästä alkoi keskustaan menomme niin, että maksoimme tämän miehen kanssa vuorotellen meidän kolmen kyydit vuorotellen. Pidimme hänen ystävällisyyttään tässä maksamisessa suuressa arvossa, eikä ne palkatkaan kovin suuret ole. Yhteistä kieltä meillä ei ollut, mutta kohtaamisemme olivat lämpimiä. Joskus veimme hänelle leivoksen, jonka hän nautti töittensä lomassa kahvitauolla.
Toinen vuosia kestänyt ystävyyssuhde on syntynyt ”viinikulman” omistajapariskunnan kanssa. Löytyy risteyksestä, kun Butrintintie kääntyy Sarandasta Ksamiliin päin. Monet kerrat, kun olemme ruokailun jälkeen lähteneet kämpille päin, niin meillä on iltapalaksi mukana pussillinen viinirypäleitä tai muita hedelmiä. Kotiin viemisiksi saksanpähkinöitä ja kotipolttoista rakia. Myös itse viemme heille tuliaisia. Heidän näkemistään taas odotamme, vaikka jo kerran päätimme, että reissumme Albaniaan on jo tehty. Jokin sinne vaan vetää ja yksi syy on albaanialaisten ystävällisyys. Luottamus ja asioiden järjestyminen on myös saanut vahvistusta kerrasta, jolloin olimme bussissa matkalla Tiranaan. Sain viestin majapaikkamme omistajalta, että emme pääsekään sinne, koska asuntoon oli tullut putkirikko. Mutta hän oli järjestänyt meille kaverinsa asunnon ja tämä kaveri tulee hakemaan meidät linja-autoasemalta ja vie perille.
Aikamme odoteltuamme tämä mies saapuikin ja kaikki järjestyi hyvin. Tosin siinä kadunkulmassa odottaessamme yksi jos toinenkin oli kiinnostunut meistä ja kysyi voiko auttaa!
Ann Thomson
Hi! I made two films about my trip through Albania, especially the first one really shows the kindness of people and even helpfulness of the police!
Vali Levi