Albanian kieli

Kun nojatuolimatkailusi vihdoin konkretisoituu karttaharjoitusten jälkeen varsinaiseksi matkaksi, saat ensikosketuksen Albaniaan yleensä jo letokoneessa.

Et voi olla kuulematta yhtä Euroopan vanhimmista kielistä, joka ei ole kuitenkaan läheistä sukua millekään muulle nykyiselle kielelle tai alaryhmälle kuten romaanisille tai slaavilaisille kielille. Tätä ainutlaatuisuutta albanialaiset arvostavat ja kieli onkin vahva osa heidän identiteettiään.

Shqip on indoeurooppalainen kieli, joka muodostaa oman, erillisen haaransa. Sen juuret ovat Balkanin antiikin kielimaisemassa, ja usein sen taustalle on arveltu illyrialaisia tai niihin läheisesti liittyneitä kieliä – varmaa vastausta ei kuitenkaan ole, koska varhaisia kirjallisia lähteitä on vähän. Pitkä yhteiselämä kreikan, latinan/romaanisten ja slaavilaisten kielten kanssa näkyy albanian sanastossa.

Shqip voidaan jakaa kahteen päämurteeseen: pohjoisalbanialaiseen gegiin ja eteläalbanialaiseen toskiin. Ensin mainittua puhutaan pääasiassa mm. Kosovossa ja Pohjois-Albaniassa. Standardoitu albanian kieli, joka määriteltiin Albanian kommunistisen hallinnon aikana (ja 1970-luvulta eteenpäin myös Kosovossa), perustuu suurelta osin toskin murteeseen.

Viime vuosina gegin murre on kuitenkin kokenut uutta nousua, erityisesti Kosovon kouluissa. (www.17-minute-languages.com) Albanian kieltä voi kuulla puhuttavan monissa maissa, koska suurin osa albaaneista asuu historiallisten, poliittisten ja taloudellisten syiden vuoksi nykyään muualla kuin Albaniassa. Kieltä puhutaan ensisijaisesti Albaniassa ja Kosovossa, mutta myös muualla Balkanilla kuten esimerkiksi

Pohjois-Makedoniassa ja Montenegrossa. Albanian kieli käyttää latinalaista aakkostoa, mutta siinä on useita omia kirjainyhdistelmiä, kuten xh, gj, ll, rr ja ç, jotka tekevät ääntämisestä omaperäistä ja melodista. Tästä syystä shqip voi näyttää kummalliselta kirjoitettuna. Vielä kummallisemmalta se kuulostaa puhuttuna.

Jos pääsee seuraamaan kadulla albanialaisten keskustelua, voisi arvailla, että kyseessä on vähintäänkin erimielisyyden selvittelyä. Äänen painot ja keskustelun sävy antavat helposti väärän kuvan kaverusten innokkaasta päivän tapahtumien kertaamisesta. Puheessa vilisee lisäksi suomen kieleltä kuulostavia sanoja, jotka eivät kuitenkaan merkitse sitä, mihin olet tottunut.

Lumi merkitsee Albaniassa jokea ja ura tarkoittaa siltaa. Joo-joo -miehiä pidetään helposti epäkohteliaina, koska sana joo tarkoittaakin ei. Kannattaa siis opetella mahdollisimman pian sanomaan ”po”, joka tarkoittaa ”kyllä”.

Albaniassa läheskään kaikki ihmiseet eivät puhu englantia, joten jos innostut vierailemaan maassa useammin, voi albanian kielen opettelu tulla ajankohtaiseksi. Vanhemmat ihmiset puhuvat paremmin italiaa kuin albaniaa. Nuoret taas opiskelevat koulussa englantia ja siksi osaavat sitä paremmin. Käännösohjelmistakaan ei ole yleensä apua, koska ne eivät tunnista albaniaa. Yllättävää kyllä, monet tekoälyohjelmat osaavat kääntää uskomattoman hyvin albaniaa.

Albanian kielen osaamisesta on hyötyä ainakin virastoissa asioidessa. Olen joutunut huomaamaan, että hyvin usein asiakaspalvelijat joutuvat hakemaan paikalle englannin kieltä osaavan henkilön joko naapuritiskiltä tai takahuoneesta. Pienemmistä ravintoloistakin saattaa puuttua englannin kielinen menu. Onneksi matkailija selviää pitkälle vain asioimalla hotellin englannin kielen taitoisen respan kanssa tai tilaamalla baarissa cappuchinon tai oluen. Jälkiruoankin saa osoittelemalla vitriinin lasin takaa sopivaa leivosta.

Albaniaa voi Suomessa opiskella ainakin: Kalliolan kansalaisopistossa. Lisäksi on saatavilla nettikursseja esim. Opi Albaniaa ilmaiseksi. Toinen vaihtoehto on Lingo.

Sivun alareunasta löydät videolinkkejä, joista kuulet oikeaa ääntämystä. Saattaa myös olla hyödyllistä katsella albanialaisia tv-lähetyksiä. Siihen on mahdollisuus Tästä linkistä.